SaRo

Jaah, vihdoin saan aktivoitua itseni rustaamaan nämä kuulumiset tänne :> pitäisi yrittää sitäkin tehdä useammin…

Toisiaan Fiffen kanssa käytiin messarissa, ihan vaan huvin vuoksi.

Lauantaille oli sakuja ilmoitettu 24, joista 3 oli avoimen luokan narttuja.

Fella sai ERI:n ja oli luokkansa kolmas, eli viimeinen mut eipä sillä meille väliä ole, pelkkä ERI oli jo hieno juttu

Tuomarina toimi Julia Ovsyannikova Venäjältä.

” Medium size. Correct format. Very good head. Dark brown eyes. Correct ears. Good neck. Very correct topline. Good angulations. Elbows may be better. Correct ribs. Correct movement. “

Suomeksi suurinpiirtein näin:

” Keskikokoinen. Oikeanlainen rakenne. Todella hyvä pää. Tumman ruskeat silmät. Oikeanlaiset korvat. Hyvä niska. Todella oikea ylälinja (?). Hyvät kulmaukset. Kyynärät voisivat olla paremmat. Oikeanlaiset kyljet. Oikeanlainen liikkuminen. “

Koska Sensen Mannin kasvattajaryhmä oli rodun ainoa, tuli siitä automaattisesti ROP kasvattajaryhmä ja niin me oltiin sitten vielä illalla isossa kehässä Rainer Vuorisen arvosteltavana. Tai pitäisikö sanoa että vilkaistavana, ei hän sakemanneja kauaa katsonut, ryhmän kaikki koirat oli eri yhdistelmistä ja eri ikäisiä, eli ei siis todellakaan mikään yhtenäinen ryhmä. Fellan lisäksi siellä oli kuitenkin Sensen Mann Zamp, Ölympia, ja Tina. Ollaan taas kokemusta rikkaampia…

Seuraavana päivänä likka oli jo hieman väsynyt, piti toki jo edellisenä kaunista sakemanneille tyypillistä örinää kun joku tuli liian lähelle takana juoksemaan mut sunnuntaina sitä olis voinut pitää jo pellossa kasvaneena, semmoista käytöstä ja kärsivällisyyden puutetta kun olisi pitänyt seisoskella ja antaa meikäläisen asetella jalkoja. Huokaus. Ei ole nää näyttelyt se meiän juttu.

Tuomarina toimi Elia Alia Benitez Espanjasta ja hän tuumasi Felluran EH:n arvoiseksi. Koiria oli sunnuntaina 30 ja avoimen narttuja huikeat kaksi kappaletta.

Arvostelu, ottakoot joku selvää jos osaa: ” Excelente cabeza. Linea dorsal muy cuena. Aplomos muy buenos. Pecho excelente. Necesita torminarse, muy joren para clase abicrta. “

Kiitos käännöspalvelun, tässä suurinpiirtein sama suomeksi: ” Erinomainen pää. Erittäin hyvä selkälinja. Erittäin hyvät raajat. Erinomainen rinta. Riittävä takaosa. Erittäin nuoren oloinen avoimeen luokkaan. “

Että semmoinen viikonloppu se.

Muuten ollaan vain jonkin verran hakuiltu ja aksailtu, pitää yrittää varmaan kaivaa tässä jossain vaiheessa tota motivaatiota tokoonkin ohjaajan osalta, koirilla sitä kyllä riittäisi. :))

Siten tuntuu nyt menevän. Arkipäivät menevät tosi joutuisaan ja viikonloppuisin kaikennäköisiä menoja. Treenailla yritämme parhaamme mukaan mutta, musta tuntuu silti että muutama ylimääräinen tunti vuorokauteen ei olis yhtään pahitteeksi. No, eipähän koskaan kerkeä tulla tylsää.

Romeon kanssa käytiin tänään osoittamassa yhteiskuntakelpoisuuttamme BH-kokeessa, tuomarina Tomi Alanen. Ja kyllä - shelttini saisi kuulemma olla vietikkäämpi ja tehdä töitä “voimakkaammin” mutta muuten olemme kuulemma aivan hyvin kouluttautuneita ja yhteiskuntakelpoisia. Ihana Romppu - BH Rosebridge’s Romeo.

Rompun kanssa ensi viikonloppuna ATT:lle aksailemaan, muksaa päästä kisaamaan pitkästä aikaa. :> Rakas näyttelylinjainen työkoiranikin, tutummin Fella, on ilmoitettu messariin Voittajaan ja Helsinki Voittajaan. Pääsee Fempula misseilemään. :’D

Keskiviikkona olimma Fellan ja Rompun voimin Nupun tokomestiksissä. Romeo 152 pistettä ja AVO2-tulos. Sija oli 3/4. Fella taasen 138,5 pistettä ja ALO3-tulos. Sija 2/3. Rompulla mätti liikkeestä seisominen, kaukkarit, luoksetulon pysähdys ja kaikkea pientä hiottavaa sieltä löytyy vielä vaikka kuinka paljon, mutta äärettömän positiivista oli se että paikkis onnistui yliodotusten ja herra malttoi odottaa koko kolme minuttisen paikoillaan niin kuin normaalit koirat. :)) Hiano Roms.

Fella pysyi paikallamakuussa myöskin, vaikka suuri into olisi ollut mennä syömään viereinen mäyräkoira. No, mäykky säilyi hengissä ja kaikki saivat huokaista helpotuksesta. Muuten Fellankin kanssa paljon hiottavaa, mutta oli siinä paikoittain semmoista tekemisen meininkiä mikä on ollut vähän koko syksyn kateissa. ;)) Ihanaa että ollaan taas löytämässä yhteinen sävel.

Rompun ja Fempulan kanssa avattu hallikausi ja aksaillaan ja tokoillaan siellä viikoittain. Fellan kanssa myös hieman jälkeilty ja hakuiltu.

Koska tässä on päässyt käymään pieni tauko päivittämisessä niin kerrotaampa kaikki viimeisen yli kuukauden kuulumiset pääpiirteittäin. Paljon mulla on ollut omiakin menoja ja sen sellaista, mutta mutta parhaamme mukaan olemme yrittäneet lenkkeilyn ja fillaroinnin ohella treenailla ja muutamat kisatkin ovat mahtuneet kalenteriimme.

TOKOKOE KKK-HALLILLA 3.9.
Romeo AVO3 132 p. ja Fella ALO0 91 p.

Fellaan en saanut mitään yhteyttä koko päivänä, ei tehnyt oikeastaan mitään verrattuna siihen mitä se osaisi tehdä jos olisin saanut sen toimimaan.

LUOKSEPÄÄSTÄVYYS = 10

Fine :))

PAIKALLA MAKAAMINEN = 0

Koska en saanut siihen mitään kontaktia, oli mulla vaikeuksia saada se maahan. Menihän se sitten kuudennen käskyn ja käsimerkin jälkeen maahan. Kun sain sen maahan, se pysyi siellä hyvin eikä haistellut, vinkunut tai tehnyt muutakaan häiritsevää. Nousi istumaan ensimmäisestä käskystä sivulle.

SEURAAMINEN KYTKETTYNÄ = 6

Fella alitti itsensä totaalisesti. Ei sitä seuraamiseksi olisi voinut sanoa.

SEURAAMINEN TALUTTIMETTA = 5

Meni vielä huonommin kuin kytkettynä, mikä Fellan tuntien on OUTOA.

MAAHANMENO SEURAAMISEN YHTEYDESSÄ = 0

Jäi käskystä SEISOMAAN paikoilleen, voi raasua kun oli jossain aevan muualla kuin tokokentällä.

LUOKSETULO = 8,5

Heräsi muutamaksi hetkeksi koomastaan, ja teki suhteellisen vauhdikkaan luoksetulon.

SEISOMINEN SEURAAMISEN YHTEYDESSÄ = 8

Jäi seisomaan ihan hyvin, ei seurannut kunnolla. Taisi tarvita kaksi istu-käskyä.

ESTEHYPPY = 0

Ei hypännyt ollenkaan.

KOKONAISVAIKUTUS = 7,5

No siis tuomarimme Timo Pussinen sanoi että ihan mukavastihan se meni mutta mä itse olen sitä mieltä että se meni kaikkea muuta kuin mukavasti. Niin ja koira vaikutti siltä että ei ole oma itsensä - aijjaa vai :O

Romeo meni jees, olin tyytyväinen.

PAIKALLA MAKAAMINEN = 0

No siis tämä oli osittain odotettavissa, kolme kertaa sen elämän aikana tätä treenattu.. Lähti ennen kuin puoli minuuttia oli täynnä.

SEURAAMINEN TALUTTIMETTA = 8

Jäi istumaan paikoilleen, piti toistaa “seuraa” ja lähti sitten mukaan ja seurasi hyvin. :))

MAAHANMENO SEURAAMISEN YHTEYDESSÄ = 8,5

Enpäs muista enää mitä tässä tapahtui, olisi pitänyt kirjoittaa silloin kun vielä muisti Meni kuitenkin maahan ihan kivasti.

LUOKSETULO = 6

Pysähtyi aika hitaasti mutta pysähtyi kuitenkin.

SEISOMINEN SEURAAMISEN YHTEYDESSÄ = 9

Tämä oli just hyvä. :)) Hitto kun ei muista mistä noita pisteitä on tippunut.. ://

NOUTAMINEN = 8,5

Iloinen ihana nouto! :)) Luovutus hieman hakusessa (lue: kaukana ja vinossa) mutta muuten oikein mukava! :))

KAUKO-OHJAUS = 7

Hieman hidasta, kyynärät voisivat nousta vielä ylemmäs maasta ja alussa tarvitsi toisen käskyn. Treenaamismäärään verraten aikas hyvä.

ESTEHYPPY = 8

Tarvitsi toisen käskyn istumiseen toiselle puolelle, muuten tosi jees. Istumisen kanssa ollut hankaluuksia joten ei tullut yllätyksenä.

KOKONAISVAIKUTUS = 9

Tuomari sanoi että olisi tullut ykkönen jos paikkamakuu olisi onnistunut…

NUPUN AGILITYMESTARUUS
Romeo 5

Ihan kiva rata, kouluttajamme Marjun suunnittelema ja hänen äitinsä Tarjan tuomaroima. Ja niin… puomin kontaktihan se siellä paukkui, mikäs muukaan…. !! Uusintaradalla vaadin ottamaan sen kontaktin ja kyllä se sitten otettiin.

TOKON UUDENMAAN JOUKKUEPIIRIMESTARUUS
Romeo AVO3 128,5 p.

Kiva päivä kaiken kaikkiaan vaikkei joukkuetulosta saatukkaan elv-koirakkomme jäädessä sairastumisen takia pois. Pisteitä en muista koska kisakirjani on edelleen treenikaverillani mutta suurinpiirtein näin me mentiin..

PAIKALLA MAKAAMINEN = 0

No siis melkein heti piiloon päästyäni kuului “numero 40 tule hakemaan koirasi”… Kaikista surullisinta tässä oli se että teimme aamulla paikkamakuun kisapaikalla ja silloin se onnistui aivan hyvin.. :/

SEURAAMINEN TALUTTIMETTA =

Seurasi ihan hyvin.

MAAHANMENO SEURAAMISEN YHTEYDESSÄ =

Meni maahan, jeij.

LUOKSETULO = 5 ?

Läpijuoksulla mentiin. Mun käsimerkin olisi pitänyt olla vahvempi. Oma moka.

SEISOMINEN SEURAAMISEN YHTEYDESSÄ =

Jäi seisomaan hyvin.

NOUTAMINEN =

Noutooo! Tää on niin mun lempiliike avossa. Ja siis tämähän meni hyvin, luovutuskin näytti paremmalta kuin Kirkkonummella.

KAUKO-OHJAUS = 0

Tarvitsi alkuun kolme istu-käskyä, kolmannella nousi. Muuten ihan hyvin, vähän enemmän se voisi niitä kyynärpäitään sieltä nostaa.

ESTEHYPPY =

Tää meni muistaakseni ihan hyvin…?

KOKONAISVAIKUTUS =

Ja tästä mulla ei juuri ole muistikuvaa…

Anyway, kiitos Elde & Jessi mukavasta päivästä!

RALLYTOKOKOE 2.10.
Saabra ALO 86 p.

Ja siis kuulumisten kertominenhan on hyvä päättää tähän päivään nimittäin olimme tänään Saabra kanssa molempien ensimmäisessä rallytokokokeessa ja saimme kuin saimmekin ykköstuloksen. :)) Oli tosi mukavaa olla kenraali Hitaan kanssa pitkästä aikaa. Yksi vino asento, yksi kaadettu tötterö spiraalissa ja yksi väärin suoritettu kyltti… en kyllä tiedä mikä meni vikaan, sen verran uusi laji mulle Mutta hauskaa oli. Tuomarin kommentit: “Ihanan löysä remmi ja varma suoritus!” :)) Lämmittävää.

Eikun uusia kisoja katselemaan

Romeon kanssa olisi suunnitelmissa suorittaa BH-koe. Fellan ja Romeon kanssa en aio tänä vuonna enää kisata tokossa, ensi keväälle vasta seuraavat kokeet, tällä kertaa me oikeesti treenataan. Rompun kanssa pitäisi käydä noissa agilitykisoissa, nimittäin vuoden toinen päätavoitteemme eli siirto 2-luokkaan on vielä täyttämättä. Fellan kanssa etsitään kadonnutta yhteystyötä ja metsäillään siihen asti kunnes lumi peittää maan. Saabralla ohjelmassa rallytokoilua.

Aamun aksat + metsäilyä

Lähdimme aamusta aksatreeneihin Romeon kanssa! Kouluttajana toimi Anette Lindell, ihan mukavaisen radan hän meille rakensi ja piti mahtavan rataantutustumisen. Kun yksi treenaajista toimi urheasti Aneten koirana (ei tarvinnut mennä onneksi putkiin) huomasi kuinka paljon oikeasti myöhässä oleva ohjaaja haittaa koiraa. Ja yllättävää sinänsä, meillekin palautteena: ohjaaja voisi olla enemmän ajoissa, oltaisiin sitten paljon nopeampia.

Agin jälkeen operation koiran vaihto ja mettään Fellan kanssa. Tehtiin keppien nostamistreeni (jota muurahaiset yrittivät kovasti sabotoida) ja Fella jopa nosti itse viimeisen ja siis kuudennen kepin! Kui siistiä, olin niin tyytyväinen. Sitten taukoa, ja sen jälkeen esineitä. Oli hiukkasen hukassa, löysi kumminkin kaksi esinettä. Lähti alkuun lähetyksestä tosi tahmeasti ja maavainuisesti mutta kun sai jonkun vainun, kuono nousi ylös ja vauhti lisääntyi. Löytyneet esineet olivat urheilusukkat ja hovawart-lippalakki.

JÄLKI NRO. 7 + tokoilua

Tehtiin eilen pellolle ennen illan aksakoitoksia. Fella eteni musta tosi hyvin ja kulma oli tosi PRO. Tarkoituksena oli vain saada sille maavainuisuutta ja lopussa oli yksi keppi josta se ei kyllä tajunnut mitään, mutta se sai siitä paljon palkkaa.

Jäljen jälkeen tokoiltiin, otettiin seuraamista ja kumma kyllä se ei poikittanut juuri ollenkaan vaikka on sitä paljon harrastanut viime aikoina. Sen sijaan tokomoodi oli jossain muualla ja kontakti hieman hukassa. Tehtiin pelkkiä kontaktiharjoituksia Elden avustamana. Sitten otettiin hyppy, oli muuten hyvä tehdä kun ei ekasta käskystä hypännyt. Sitten otettiin luoksetulon loppuasentoja, toimi paremmin patukalla kuin namulla.

NIIN ME HIANO PIKKUNUPU MENTIIN SINNE JA NÄYTETTIIN ISOILLE JA VANHOILLE AKSASEUROILLE ETTÄ MEISTÄ LÄHTEE AINAKIN ENEMMÄN ÄÄNTÄ KUIN MUISTA SEUROISTA YHTEENSÄ! Ja samalla maksien joukkue nappasi pronssia ja minit hienosti viidennen sijan! HYVÄ ME!

Jos lähdetään noista faktoista niin että minien joukkueessa oli koira joka ei ole kisannut koskaan, kaksi koirista oli lainaohjaajalla ja kaikki koirat olivat ykkösluokkalaisia niin viides sija oli aevan huippu! ;D Maksien joukkueessa oli myöskin lainakoira joka on ollut juuri vuoden tauolla agilitystä. Maksienkin joukkueessa kaikki yhtä koiraa lukuun ottamatta olivat ykkösluokkalaisia. Ja rata oli kakkosille suunniteltu.

Mukana menossa olivat siis; minit: Elina & Sissi, Heli & Taotao, Jessi & Pinpin + ankkurina Elina & Lumi. Maksit: Mira & Nuusku, Jessi & Nude, minä & Romppu + ankkurimme Jessi & Taisto. Unohtamatta meidän ihanaa kouluttajaa jonka ei tarvinnut meitä hävetä ja joka meidät yllytti lähtemään mukaan kisaamaaan + kuvaaja & fyssari Elde + ihana maskottimme Tuuli. KIITOS KAIKKI, MEILLÄ ON PARAS PORUKKA! Ruokaa oli riittävästi kaikkille ja superbussissa yllinkyllin tilaa seitsemälle koiralle ja ihmiselle.

Jos haetaan tähän hehkutukseen vielä lisäsyitä mahtavan tuloksen lisäksi, olen erittäin tyytyväinen Rompun ja mun rataan, sillä se otti kaikki kontaktit, keppien sisäänmeno onnistui yli odotuksien ja meillä oli tooosi kivaa radalla (ja vielä kivempaa sen jälkeen) ja mä olin oikeesti tosi iloinen että lähdin mukaan tähän riskialttiiseen retkeen. Totta puhuen en tiedä edes Romeon tulosta, mutta oiskohan se 10. Yksi rima tippui ja yhden se kai kielsi.

KAIKKI MUISTAA: NOPEEN UPEET & PIRUN URHEET!